Piirroshevosia vuodesta 2012

Valloittava rautias tunkee turpansa taskuusi, ja tarkistaa tarjonnan. Jos ei tarjolla ole mitään, voi hihansuuta hieman mupeltaa. Ehkäpä ihminen ymmärtäisi vähän rapsutella otsatukan alta.
Tässä vaiheessa olet jo varmaan pistänyt merkille tamman töpöhännän. Vastoin kun moni ensimmäisenä ajattelee, ei Taika ole menettänyt häntäänsä missään traagisessa onnettomuudessa, tai sudet sitä syöneet varsa-aikoina, vaan tamma taisi olla kauralaarilla silloin kun häntänikamia jaettiin. Se vain syntyi tähän maailmaan"bobtailina" eli töpöhäntäisenä, nysähäntäisenä, pupuntupsulla. Eikä pikkuinen pätkähäntä ole menoa koskaan haitannut. Päinvastoin, tamma on oikein reipas ja itsetietoinen neiti, joka ei turhia jarruttele.

Tupsuhäntä huiskuttelee kuin viimeistä päivää, Taika ei malttaisi seisoskella paikallaan käytävällä, ja osoittaa mieltään polkemalla jalkaa. Sen turhautunut ilme kertoo että puunaus on kestänyt liian kauan. Omimmillaan tämä olisi tietysti laitumen vapauksissa kaahottamassa, mutta kyllä sille työskentelykin maistuu.Taika hyppää reippaasti ja esteillä erityisesti moottori rullaa, ei huristen, mutta pärskähdellen. Maastossa kahta kovemmin. Sitä ei tarvitse juurikaan pyytää eteenpäin, mutta jarruja joutuu käyttämään tuon tuosta. Tamma pysyy kyllä melko hyvin kuulolla ja hallittavissa, se vain on innostunut ja energinen. Maltti ei myöskään ole sen vahvimpia puolia. Taika osaa olla myös diiva sille päälle sattuessaan. Vesilammikoista ei voi kävellä, ja uimaan suostutaan vasta lämpöhalvauksen partaalla.Taikassa on omaa taikaa. Se on vipeltävä töpöhäntä, joka on aina valmiina vastaanottamaan rapsutuksia.